Historia
Seuraavassa kaksi PEPO historian lyhyttä oppimäärää:
- lyhyt tarina vuoden 2000 näkökulmasta
- pidempi tarina vuoden 2009 näkökulmasta joka esiteltiin 50-vuotisjuhlassa Lappeenranta-salissa
Lyhyt tarina 2000-alun näkökulmasta. Tekijänä yksi PEPO-veteraani Raino Jokela:
"Ei kai ole nykyisyyttä ilman historiaa. PEPOnkin taustalta löytyy pitkäaikainen seurahistoria Uus-Lavolassa.
1940-luku Uus-Lavolan jalkapalloilusta tutkimatonta aikaa on auvoisat ajat ennen "Isä aurinkoisen" kuntien nimen muutoskartoitusta. Kartoista poistettiin mm. nimet Äyräpää, Kivennapa, Muolaa, Uusikirkko, Terijoki ym. ym. Osalle kyseisten alueiden asukkaille tuli uudeksi osoitteeksi Lappeen kunnan Uus-Lavolan kylä. Lisäksi joillakin lemiläisillä heräsi halu asettua asumaan kaupungista kävelymatkan päässä olevaan metsikköön. Vuosi lienee 1946 (Raino Jokelan osoitteen muutos päivä 24.12.1946).Siitä alkoi vintiöiden ja pikkupahantekijöiden kasauma kylässä.
1950-luku Muun ryhmäleikin puutteessa potkittiin palloa, jopa painitossuissa "linjan alla" venäläisten hautuumaan vieressä kanervikossa. Ensimmäinen seura oli Voimistele- ja Urheiluseura Uus-Lavolan Haka, jonka palloilujaoston pojat muuttivat Uus-Lavolan Pelipojiksi. Lehdistö ihastui uskaliaasti syöttelevään joukkueeseen. Kun kukaan ei osannut mitään tyyli laukesi luonnostaan, siirrettiin syötöllä vastuu kaverille. Erään ottelun selostuksessa seisio "tyylikäs reilun pelin joukkue".
1960-luku 60-luvun alussa saatiin ensimmäinen takapotku Lappeella pyörineeseen Lappeen liigaan. PEPOlaiset osallistuivat Lavola I:nä 9 vuotta, voittaen vain yhdeksän mestaruutta. Sarjasta tehtiin Riennon kyläosastojen välinen. Yksi innostava tapahtuma oli pienen pankin pyöreähkön johtajan esitys seuraparin luomiseksi. Toinen osapuoli oli silloisen Lappeenrannan kuuluisin palloiluseura ja toinen oli U-L PEPO. Siitä piti lähteä Lappeenrantalaisen jalkapallo nousuun pitkin harppauksin. Ilos kesti kaksi vuotta, sitten alkoi vasara paukkua omakotitalon kulmissa. Yhden pepolaisenkin piti luopua omastaan, meni urheiluliike sekä useita palkkapusseja. vt rahastonhoitajan tyhmyyttä tai arkuutta, ei seurojen kassoja yhdistetty. Kun rysähti jäi PePo henkiin, toiselle puolelle jäi joitakin kymmeniä tuhansia maksettavaa.
1970-luku 70-kymmen luvun puolivälissä joukkueen alkuperäinen perusrunko lopetti aluesarjassta tippumisen myötä. Seuralla oli heittää ihan kelvollinen B-nuorten joukkue edustusjoukkueeksi. V-divari oli seuran sarjana liki 10 vuotta. Huhtarin asutus antoi potkun nuorisotyön käynnistämiselle. Pelaajia oli mutta valmennuspuolella tapahtui sellainenkin ihme, että valmentaja ilmoitti pojille kesken kauden harjoitusten loppuneen, välineistö löytyi Tapiksen kopista seuraavana päivänä.
1980-luku 80-luvun alku oli seuran osalta surkea, edustusjoukkue ja muita hajanaisia joukkueita löytyi. Seura kulki kuin kainalosauvoilla, kunnes yksi entinen pelaaja halusi itselleen kaveria palloilutoiminnan piristämiseksi, ja jo 1989 seura nousi ensimmäistä kertaa III-divariin.
1990-luvulla seura sahaili III- ja IV-divarien väliä. Eniten sarjatason vaihtoja edustuksen historiassa sattui vuosikymmenen puolivälissä: 1994: IV, 1995: III, 1996: II ja 1997: III. Sarjavaihdot saivat liiton kilpailusihteerin nimeämään pepolaisen yhteyshenkilön hissipäälliköksi.
2000-luku PEPO kolmosessa kuin punkki päänahassa. Toiminta nykyisellään tarmokasta. Anatomian lakien mukaan viiden vuoden periodilla lienee saavutettavissa nipun verran kakkosen tasoisia pelaajia. Asioiden nopeuttamisessa on useiden asioiden loksahdettava kohdalleen. Edustuksen pelitapaa on pari vuotta hiottu yleisöystävällisemmäksi. Uskomme länsi-Lappeenrantalaisten tulevan Sammonlahteen viihtymään kuten ennen Veiterän suuruuden ajan 1/4 kaupungin väestöstä. Tämä merkitsee 4500 henkeä jolloin kenenkään ei tarvitse olla yksin eivätkä pelaajat ilkeä tehdä virheitä."
Tässä vuoden 2009 näkökulma koko 50-vuotisperspektiivistä oleellisimpiin seikkoihin:
Tässä 50-vuotisjuhlissa mittavan valokuvakavalkadin kanssa esitetty "PEPOn historian lyhyt oppimäärä". Numeron kohdallla esitettiin aina aiheeseen liittyvä kuva.
PEPON HISTORIAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
1.
Vuonna 1958 syntyi kohtuullisen hyvin tunnettuja henkilöitä kuten Madonna, Michael Jackson tai vaikkapa Virve Rosti. Saman kalenterivuoden aikana avattiin Vaalimaan raja-asema, Urho Kekkonen piti ensimmäisen televisioidun uudenvuodenpuheensa ja Postisäästöpankki otti käyttöön Suomen ensimmäisen tietokoneen.
2.
Samana vuonna Lappeen kunnan Lavolan koululle kokoontui aikalaistietojen mukaan 21 palloilusta innostunutta henkilöä pohtimaan uuden seuran perustamista.
Tarkalleen 12. marraskuuta pidetty kokous myös päätyi tekemään tällaisen ratkaisun ja näin nykyisin PEPOna tunnetun Uus-Lavolan Peli-Poikien alkutahdit oli lyöty. Ensimmäinen vuosikokous pidettiin saman kuun lopussa ja siellä päädyttiin valitsemaan seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Pentti Saikko.
3.
Ensimmäisenä toimintavuonna 1959 mukana oli monia tuttuja nimiä, joista muutama on edelleen toiminnassa mukana ja tänään täällä tilaisuudessa mukana, ja osa jo poistunut joukostamme
Seuraavassa nimiä jotka olivat mukana joko perustamiskokouksessa tai ensimmäisenä toimintavuotena 1959:
- Pentti Saikko
- Jorma Ruoppa
- Harri Tolonen
- Veijo Pullinen
- Risto Lairi
- Pauli Sorvali
- Martti Heikkeri
- Tauno Kohonen
- Voitto Kohonen
- Hugo Grön
- Pertti Oksman
- Viljo Mäkelä
- Harri Suninen
- Raino Jokela
- Kauko Sorvali
- Toivo Rantakaulio
- Pauli Sipari
- Reino Taipale
- Raimo Juhantila
- Erkki Piepponen
- Erkki Kaipiainen
- Seppo Napari
- Ilkka Nyysinen
- Pauli Rytty
- Kauko Mäkelä
- Eino Sinkko
- Raimo Mytty
- Heikki Suninen
- Matti Mäkelä
- Reijo Mäkelä
- Jaakko Suursalmi
Seuraavassa muutama pöytäkirjaote perustamiskokouksesta ja ensimmäisen toimintavuoden johtokunnan kokouksista:
Perustamiskokous 12.11.1958:
- "Useitten puheenvuorojen jälkeen perustettiin palloiluseura. Seuran nimi päätettiin jättää vuosikokouksen valittavaksi"
- "Luettiin Palloliiton säännöt jotka valittiin seuran säännöiksi"
Uus-Lavolan palloiluseuran vuosikokous Lavolan koululla 30.11.1958.
- Läsnä 31 henkilöä
- Kokouksen puheenjohtajksi valittiin Harri Tolonen
- Sihteeriksi Jorma Ruoppa
- Pöytäkirjan tarkastajiksi Risto Lairi ja Pauli Sorvali
- Seuran puheenjohtajaksi valittiin Pentti Saikko
- Varapuheenjohtajaksi valittiin Tauno Kohonen
- Johtokunnan jäseniksi Jorma Ruoppa, Veijo Pullinen, Risto Lairi, Kauko Mäkelä, Hugo Grön
- Varajäseniksi valittiin Pauli Rytty, Seppo Napari ja Pertti Oksman
- Sihteeriksi valittiin Jorma Ruoppa
Seuraavassa mielenkiintoisia lisävalintoja:
- Rahavarojen hoitajaksi Veijo Pullinen
- Kalustonhoitajaksi Erkki Kaipiainen
- Kentän kunnossapitäjiksi Erkki Piepponen ja Erkki Kaipiainen
- Huvitoimikuntaan valittiin Veijo Pullinen (pj.), Toivo Rantakaulio, Erkki Piepponen, Tauno Kohonen ja Seppo Napari
- Palloilujaostoon valittiin Hugo Grön (pj.), Harri Tolonen, Viljo Mäkelä, Kauko Mäkelä, Pauli Rytty
- Nuorisojaostoon valittiin Pauli Sipari (pj.), Erkki Piepponen, Reino Taipale, Martti Heikkeri, Erkki Kaipiainen
- Tilintarkastajiksi valittiin Harri Suninen ja Pauli Sorvali, varalle Raimo Mytty ja Raino Jokela
- Seuran ilmoituslehdeksi valittiin Etelä-Saimaa
- Jäsenmaksujen kerääjiksi valittiin Matti Mäkelä, Toivo Rantakaulio ja Kauko Sorvali
- Järjestysmiehiksi valittiin Erkki Kaipiainen, Erkki Piepponen, Toivo Rantakaulio, Kauko Sorvali
- Seuran nimeksi päätettiin Uus-Lavolan Peli-Pojat ry
- Kannatusjäsenen vuosimaksuksi päätettiin 1000 mk
- Seuran valmentajaksi valittiin Hugo Grön ja huoltajaksi Eino Sinkko
- Sanomalehtikirjeenvaihtajaksi valittiin Jorma Ruoppa
Otteita johtokunnan kokouksista 1959-1960
- Kokous 15.1.1959: "Päätettiin anoa Lappeen kunnalta toimintavustusta 40.000 mk"
- Kokous 12.2.1959: "Seuran merkkikilpailun voitti Pauli Rytty"
- Kokous 10.3.1959: "Päätettiin ilmoittautua Suomen Cuppin", "Todettiin Lappeen kunnanhallituksen myöntämä 10.000 mk avustus", "Todettiin että on saatu jalkapallo Suomen Palloliitolta"
- Vuosikokous 15.11.1959: "Jätettiin johtokunnan esitettäväksi opettaja Tuomalalle hänen ryhtymisestään valmennusohjaajaksi talvikaudeksi"
- Kokous 6.4.1960: "Päätettiin että jokainen huolehtii oman pelipaitansa kunnossapidon"
- Kokous 2.5.1960 Mäkelällä: "Päätettiin vuokrata Osuusliike Onnin tontin kioskipaikka 2000 mk kuukausimaksulla ympärivuotiseksi", "Päätettiin lähettää kirjallisia anomuksia tehdas- ja liikelaitoksille lahjoituksien saamista varten"
- Kokous 9.5.1960 Mäkelällä: "Päätettiin vakuuttaa seuran pelaajat mikäli saadaan kerättyä rahavarat vakuutusmaksua varten"
- Vuosikokouksen jatkokokous 15.1.1961: "Päätettiin pitää Uus-Lavolan VPK:n talolla äänilevytanssit"
- Kokous 27.1.1961: "Päätettiin pitää VPK:n tarjoama ilmainen tanssi-iltama 4.2.1961 klo 20"
- Kokous 2.2.1960: "Päätettiin järjestää kuntovoimistelua ja nopeusharjoittelua"
4.
Seuran peliasuksi valittiin keltamusta paita, valkoiset housut ja mustat sukat, joissa on ylhäällä keltainen raita. Erotuomareiden valittua mustan paidan jouduttiin etsimään uusi väriyhdistelmä. Pohdinnan jälkeen päädyttiin lila-keltaiseen siksi, että niin sanottuja kakkospaitoja ei tarvitsisi hankkia koska väriyhdistelmä oli harvinaisuus peliasuna. Toisen paidan hankinta tuli ajankohtaiseksi vasta vuonna 1996 PEPOn pelatessa kakkosdivisioonassa. Tuolloin joukkueilta vaadittiin kaksi toisistaan poikkeavaa paitasarjaa.
5.
Kotikentäksi vakiintui Tapavainolan kenttä. Toiminta lähti heti vireästi käyntiin useammalla joukkueella. PEPOlle ominainen pelityyli alkoi samoihin aikoihin hioutua varsin erikoisella tavalla. Tarinoiden mukaan pelaajien tekninen osaaminen oli keskitasoa, eikä kukaan uskaltanut ottaa vastuuta. Näin pallo luovutettiin nopeasti ensimmäisellä kosketuksella suosiolla pelikaverille. PEPOlle rakentui tätä kautta maine syöttelevänä joukkueena. Tämä muisto on toiminut tavalla tai toisella ohjenuorana myöhemmille sukupolville.
6.
Perustajien mieltymysten johdosta PEPO ajautui alkumetreiltä lähtien vahvasti jalkapalloseuran suuntaan. Ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin 10.5.1959. Vastaan asettui tuolloin Vanhalla urheilukentällä Lauritsalan Pallo Kerho. Saimaan piirin 2-sarjan piirinmestaruuden PEPOn kakkosjoukkue voitti vuonna 1961.
80-luvun puolivälissä PEPO oli useamman vuoden ilman juniorijoukkueita. Vuonna 1987 jalkapallojaosto Martti Heikkerin johdolla päätti aloittaa juniorityön uudelleen.
7.
Aluksi perustettiin kaksi joukkuetta ja tuota määrää lisättiin vuosittain yhdellä ikäluokalla. Näin juniorityön kasvu pystyttiin hallitsemaan paremmin. Joukkuemäärät lisääntyivät vuosien kuluessa, mutta samalla ongelmaksi koitui kenttäpula.
8.
Tapavainolan kentältä siirryttiin pois vasta tämän vuosituhannen 2000 alussa nykyiselle kotikentälle Sammonlahteen. Kenttien läheisyys ja hyvät olosuhteet kasvattivat juniorimäärän moninkertaiseksi. Sammonlahdessa on nykyisin nurmikentän lisäksi kumirouhepintainen tekonurmi.
9.
70-luvun alkupuoliskolla PEPO vakiinnutti paikkansa nelosdivarin joukkueena. Nousu oli useana vuotena lähellä, mutta kiroukseksi muodostui ikuisen kakkosen asema. 70-luvun loppupuoliskolla tutummaksi tuli vitosdivari ja tämä trendi jatkui aina seuraavan vuosikymmenen puoliväliin asti yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.
10.
Vuosina 1973-1975 PEPOn toimintaan kuului myös naisjalkapallo. Tuolloin aika ei ollut kuitenkaan kypsä pitkäaikaisemmalle työlle, sillä joukkueen toiminta loppui vuonna 1975 naisten jäädessä ilman valmentajaa ja pelaajien lopettaessa tai siirtyessä muihin seuroihin. Tyttöjalkapallon pariin toki palattiin myöhemmin.
Vuonna 1985 PEPO nousi takaisin nelosdivisioonaan ja seuraavana vuonna eteen tuli tilaisuus karsia paikasta kolmoseen. Karsinnat alkoivat erinomaisesti 3-0 voitolla Varkaudessa. Ratkaisevassa ottelussa Kimpisen alakentällä vastassa oli MyPan kakkosjoukkue FC MyPa. Erittäin jännittävä koitos päättyi varsinaisen peliajan jälkeen maalein 2-2.
11.
PEPOn molemmista maaleista vastasi Pekka Valkeapää. Rangaistuspotkut kääntyivät 3-2 lukemin PEPOlle ja näin seura nousi ensimmäistä kertaa historiansa aikana kolmoseen.
Visiitti ylhäällä ei lopulta kestänyt kuin vuoden, mutta oli kokemuksena niin pelaajille kuin seuralle ikimuistoinen ja arvokas tulevaisuutta ajatellen.
12.
PEPOn toinen visiitti kolmoseen oli vuorossa 1994. Taustalla vaikutti vahvasti valmentaja Markku Timonen, jonka johdolla seura nousi heti perään suoraan kakkoseen 1995.
Historiallinen vuosi 1996 alkoi kakkosessa PEPOn osalta lupaavissa merkeissä.
13.
Viiden pelin jälkeen taskussa oli kolme voittoa, tasapeli ja vain yksi tappio.
Se takasi alkumetreillä sarjajohtajan paikan. Sen jälkeen suunta oli jyrkästi alaspäin ja valmennuksen tueksi hankittiin valmentajaguru valtakunnan huipulta, Jukka Vakkila.
14.
Hänkään ei yhdessä Timosen kanssa pystynyt pudotusta pysäyttämään ja edessä oli pikainen paluu kolmoseen.
15.
Vuosituhannen vaihteessa tarkalleen 39 vuotta PEPOn organisaatioon kuulunut jääkiekko eriytyi omaksi PEPO HC seurakseen. Kuuluisimpia kasvatteja ovat SM-liigatasolla Jokereissa ja SaiPassa pelannut Ossi Lairi sekä lappeenrantalaisille kiekkojännäreille erittäin tutut Esko ja Pertti Heikkeri.
16.
Vuonna 1998 seuralle nimettiin ensimmäinen kunnianpuheenjohtaja. Kahteen eri otteeseen, yhteensä 16 vuotta, puheenjohtaja toiminut Lauri Heiskanen sai ansaitun tunnustuksen seuran eteen tekemästään työstä.
Seuraavana vuonna 1999 puikkoihin tarttui väsymättömänä seuratyöläisenä tunnettu Pekka Valkeapää, joka piti puheenjohtajana nuijaa tukevassa otteessaan aina vuoteen 2007 saakka. Nykyisin seuran puheenjohtajana toimii Kari Suninen.
17.
Tällä vuosituhannella PEPO on pelannut vuoden kakkosessa ja muut vuodet kolmosessa. Valmentajia ovat olleet mm. Marko Vante, Jukka Karhu ja Jyri Puhakainen. Tällä hetkellä seuran lippulaivaa luotsaa Timo Valkeapää.
18.
Yksi ikimuistoinen merkkipaalu PEPOn historiassa on vuoden 2002 menestys Suomen Cupissa. Tie päättyi lopulta Lappeenrannan Kimpisellä. Liigajoukkue FC Haka Valkeakoskelta oli PEPOlle liian suuri pala nieltäväksi, mutta kokemus oli varmasti arvokas niin pelaajille, organisaatiolle kuin yli 600 maksaneelle katsojallekin.
PEPO oli tuolloin parhaiten cupissa menestynyt kolmosessa tai sitä alempana pelannut seura. Tästä seurasi palkintona matka edustamaan Suomea Belgiassa pelattuun Regions Cup-turnaukseen. Vastustajina olivat joukkueet Belgiasta, Espanjasta ja Andorrasta.
19.
Junioritoiminnan yksi virstanpylväs oli kolmen vuosittaisen edelleen voimissaan oleva tapahtuman perustaminen:
- Seuran kesäleiri Päiviönsaaressa ja myöhemmin Asinsaaressa
- Huhtari Cup vuodesta 2000 alkaen
- Junnusunnuntai vuodesta 2004 alkaen
Yksi iso askel seuran kehittymisessä otettiin vuonna 2003, jolloin seuraan palkattiin ensimmäinen päätoiminen junioripäällikkö. Vaativan tehtävän sai hoitaakseen aiemmin edustusjoukkuetta valmentanut Markku Timonen.
Nykypäivänä PEPO on erityisesti merkittävä junioriseura. Kaudella 2008 PEPO oli Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piirin toiseksi suurin seura. Mukana vuonna 2008 oli 484 rekisteröityä pelaajaa ja 26 joukkuetta.
20.
Nuori Suomi ja Suomen Palloliitto arvostivat PEPOn tekemän työn vuonna 2003 Sinettiseuran statuksen arvoiseksi. Se myönnetään seuroille, joiden toiminta on monipuolista ja kasvatuksellista. Sinettiseuran kriteereihin kuuluu myös ohjaajien asianmukainen koulutus sekä seuran velvollisuus pitää huolta jokaisesta toimintaan osallistuvasta lapsesta ja nuoresta.
21.
Vuonna 2007 PEPO ja Rakuunat Juniorit perustivat yhteisen talenttiseuran, Lappeen Jalkapalloklubin, lyhyeltä nimeltään Lappee JK. Tällä ratkaisulla pyrittin yhdistämään resursseja vanhimmissa juniori-ikäluokissa ja rakentamaan sujuva polku lahjakkuuksille kohti miesten pelejä. Kaudella 2008 Lappee JK:n alla pelasi B-junioreiden I-divisioonaryhmä Jyrki Saarelan valmennuksessa ja mukavalla menestyksellä.
Junioritoiminta on PEPOssa ollut vireää muutenkin kuin joukkueiden ulkokenttien ja sisäpelin futsalin harjoittelu- ja pelitoiminnan osalta. Vuosittain toistuvia tapahtumia on iso liuta.
22.
Toukokuussa pelataan vuodesta 2000 lähtien järjestetty Huhtari Cup. Turnaus on tarkoitettu 8-11 vuotiaiden poikien joukkueille. Nimensä turnaus on saanut siitä että se pelattiin alussa Huhtiniemen hiekkakentillä entisen ampumaradalla alueella.
23.
Vuoden 2007 toukokuussa aloitettiin Timo Paasolaisen johdolla uusi Snadifutistoiminta jonka kohderyhmänä on 5-7 vuotiaat tytöt ja pojat. Snadifutiksessa tutustutaan jalkapallon alkeisiin kerran viikossa kesän ajan ennen siirtymistä 8-vuotisten junioriryhmiin. Snadifutiksessa on ollut mukana yli 100 lasta ja ohjaajina ovat toimineet niin entiset ja nykyiset aikuispelaajat kuin vanhimmat juniorit.
24.
Aina kesäkuussa järjestetään Etelä-Saimaan jalkapallokoulu 5-12 vuotiaille joka on kerännyt mukaan viimevuosina yli 100 lasta mukaan.
25.
Unohtaa ei sovi myöskään legendaarista PEPOn aina heinäkuussa järjestämää Päiviön saaren kesäleiriä, josta suurimmalla osalla jalkapallon pelaajista on vain ja ainoastaan hienoja muistoja. Jalkapalloakin tärkeämpää saattoi olla lettujen paisto, illanistujaiset tai uusien ystävien löytäminen.
26.
Vuodesta 2004 lähtien Junnusunnuntai-tapahtuma on järjestetty elokuussa koulujen alettua ja se on tarkoitettu kaikkein nuorimpien juniorijoukkueiden pelitapahtumaksi. Päivän aikana pelataan keskimäärin 25 peliä. Vuoden 2006 Junnusunnuntai-tapahtuma avasi virallisesti Lappeenrannan kaupunginjohtajan Seppo Miettisen johdolla uuden Sammonlahden kumihiekkatekonurmikentän ja paikalla kävi päivän aikana arvion mukaan 2500 ihmistä pelejä katsellen ja mm. muurinpohjalettua maistaen.
27.
PEPO aloitti vuonna 2007 13-vuotiaiden Hollannin leirimatkat. Aina syyskuussa tapahtuva viikon mittaisella matkalla juniorit tutustuvat ammattilaisseura FC Utrechtin toimintaan sekä harjoittelevat ja pelaavat paikallisia joukkueita vastaan. Syyskuussa 2007 PEPOn 1994-syntyneet pelasivat leirillään ottelun Hollannin liigaa juuri tällä hetkellä johtavan seuran AZ Alkmaarin vastaavaa ikäluokkaa vastaan.
28.
Ja lopuksi, syyskuussa kesäkauden lopuksi seura järjestää seuran omat taitokilpailut joiden parhaat pääsevät piirin taitomestaruuskilpailuihin. Sieltä on tie auki parhaille aina Suomen mestaruuskilpailuihin, joihin ovat tähän mennessä seurasta päässeet Samuli Salo vuosina 2002-2005 ollen tuolloin 10-13 vuotias, sekä viime vuonna 2008 10-vuotias Eveliina Summanen, 12-vuotias Tia Tikka ja 11-vuotias Elias Heltola vuonna 2008. Eveliina sai upeasti oma ikäluokkansa SM-pronssin.
Sitten takaisin aikuisten maailmaan.
29.
Juhlavuotena 2008 PEPOn edustusjoukkue pelasi kolmosessa. Tapahtumarikkaan kesän merkkipaaluihin kuului kaksi ottelua veikkausliigajoukkueita vastaan. Suomen Cupin neljännellä kierroksella Sammonlahdessa vastustajaksi saapui legendaarinen HJK, joka vei sitkeän taistelun jälkeen ottelun nimiinsä maalein 2-0.
30.
Samainen HJK voitti lopulta koko Suomen Cupin. Ratkaisijana finaalissa toimi Petri Oravainen, joka kaatoi maaleillaan myös PEPOn Sammonlahdessa.
31.
Erityisen ilahduttavaa koko seuran kannalta oli katsojamäärä. Uudeksi ennätysyleisöksi kirjataan jatkossa 1266 katsojaa. Se kertoo Etelä-Karjalassa piilevästä jalkapallokulttuurista hyvää.
32.
Toinen merkittävä tapahtuma edustusjoukkueen tasolla oli heinäkuussa pelattu juhlaottelu MyPaa vastaan. Sekin keräsi lehtereille yli 650 katsojaa. Samalla se kertoo omaa kieltään siitä, että Kaakkois-Suomessa pystytään tekemään toisiaan tukevaa yhteistyötä seurojen välillä.
33.
Mielenkiintoisen linkin seurojen välille tuo myös se, että PEPOn juniorivalmennuspäällikkönä toiminut Timo Paasolainen siirtyi talvella MyPa:n organisaatioon edustusjoukkueen kakkosvalmentajaksi.
34.
Osana juhlavuoden 2008 tapahtumia, PEPOn vieraina kävivät kesällä 5 päivän ajan yhteistyöseura FC Utrechtin juniorivalmennuspäällikkö Koos van Tamelen sekä entinen maalivahti Edward van Holk. He vetivät harjoituksia niin tytöille kuin pojille tarjoten samalla PEPOn juniorivalmentajille hyvän tilaisuuden tutustua hollantilaiseen tapaan valmentaa.
35.
Niin aikuisten kuin junioreidenkin jalkapalloharrastuksen mahdollistaa iso tukijoukko taustalla. Naistoimikunta (nykyinen Naistiimi) perustettiin varsinaisesti 1970-luvun alussa, mutta toiminta oli jo sitä ennen merkittävää. Yksi ison päivätyön PEPOn eteen tehneistä naisista on Pirkko Korhola. Hänen kerrotaan olleen aina tuolloin myyntipöytineen paikalla siellä missä PEPOn joukkue edustuksesta junioreihin kotipelejään pelasi.
Alkuaikoina myyntitoimintaa harjoitettiin perinteisesti tuomalla juotavat ja syötävät muualta. Olosuhteet paranivat Sammonlahdessa erillisen kioskin perustamisen myötä.
36.
Nykyisin Naistiimin vahvuus on 4 henkeä. He järjestävät myyntitarvikkeet paikalle niin aikuisten kuin junioreiden peleihin, ja myyntipöytien takaa hyörivät ahkerasti PEPO junioreiden vanhemmat. Nämä kioskimyyntituotot ovat merkittävä osa seuran varainhankintaa kausijulkaisumainosten lisäksi.
37.
Toinen tärkeä nykypäivän varainhankinnan lähde on seuralla vuodesta 2006 Lappeenrannan kauppatorilla ollut oma kahvikioski joka tarjoaa kuuluisat vedyt ja atomit. Kioski avataan kesäkauteen taas 1.4.2009. Tervetuloa kahville ja vedylle.
38.
Ja sitten lopuksi koko 50-vuotistaipaleen kaksi merkittävää tuoretta virtsanpylväs.
PEPOn ja Rakuunat Junioreiden yhdistettyä jalkapallotoimintansa 1.1.2009 seuran nimeä hieman muutettiin korostamaan uutta koko kaupungin toimintaa. Nimeksi tuli PEPO Lappeenranta. Samalla PEPOsta tuli Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen Piirin suurin seura kauden 2008 pelaajamäärällä mitattuna. Rekisteröityjä pelaajia oli yhdistymishetkellä 1.1.2009 yli 600.
39.
Yksi merkittävin ja tuorein askel PEPOn historiassa oli se kun seuran kakkosjoukkuekin nousi kolmoseen kauden 2008 päätteeksi.
40.
Koska Suomen Palloliiton piirimme säännöt eivät salli kahden joukkueen pelaamista samalla sarjatasolla, muutettiin Lappee JK henkilöyhdistykseksi 2009 tammikuussa ja sille oma johtokunta, ja Lappee JK haki PEPO kakkosjoukkueen paikan. Näin kaudella 2009 nähdään kolmosen sarjassa kaksi eri joukkuetta joilla on yhteinen PEPO historia: Lappee JK ja PEPO Lappeenranta.
41.
Mutta PEPO Lappeenranta kantaa PEPOn nimeä eteenpäin.
Siinä lyhyt kertaus PEPO kehitykseen 50-vuotiaaksi – Lappeen Uus-Lavolasta Kaakkois-Suomen suurimmaksi.
Historiaa vuodesta 2009 eteenpäin lisätään myöhemmin: ......